Kolmannessa Vain Työelämää -jaksossa asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että stereotypiat on aika unohtaa, ja jokaisen johtajan tulisi tehdä johtajuudesta itsensä näköistä.
Hyvästä johtajuudesta on tunnistettavissa yhtäläisyyksiä, vaikka saman tittelin takaa voi paljastua hyvinkin eri taustoilla ja kokemuksella varustettuja henkilöitä.
– Samoilla työelämätaidoilla pärjää hyvin kuin aiemminkin. Sosiaaliset taidot helpottavat ihmisten johtamista, ja suunnittelu- ja organisointitaidot toiminnan johtamista. Analyyttisyys, näkemyksellisyys ja luovuus tulevat näkyviksi strategisen johtamisen myötä, kun taas tunteiden johtamisessa hyödyksi ovat rohkeus, avoimuus sekä empatiakyky.
– Hyvä johtaminen on kokopäivätyötä. Monen johtajan työtehtävät vaativat sen lisäksi substanssiosaamista, asiantuntijatyön tekemistä sekä myyntiä. Hyvä kysymys onkin, jääkö johtamiselle aikaa?, Toivola lisää.
Vaikka johtajien joukkoon kaivataan diversiteettiä, saattaa yksi tulevaisuuden haaste olla nuorten ikäluokkien vähäinen kiinnostus johtajan toimea kohtaan.
– Nuorissa ikäluokissa yhä harvempi haluaa olla johtaja. Toisaalta johtaminen on yhä useammin hajautunutta ja organisaatioiden hierarkiat matalampia, jolloin erilaisia välijohdon tehtäviäkin on jatkossa vähemmän, kertoo Toivola.
Rekrytointikouluttaja ja työpsykologi Toivola haastaa katsomaan johtajuutta myös pysyvän työidentiteetin sijaan yhtenä uravaiheena. Monimuotoisuus on tervetullutta myös urapolkuun. Tulevaisuuden työelämässä Toivola uskoo näkevänsä asiantuntijuuden, yrittäjyyden ja johtajuuden vuorottelevan entistä luontevammin eri uravaiheissa.
Organisaation kasvaessa ja kehittyessä, eri vaiheet ja tilanteet vaativat johtajalta erityyppisiä toimintatapoja.
– Tavoitteet, lähtötilanne ja käytettävissä olevat resurssit määrittelevät minkälaista johtajuutta tarvitaan. On helppo johtaa kivasti, kun tavoitteet eivät ole kummoisia ja resursseja on paljon. Päinvastaisessa tilanteessa tarvitaankin jämäkämpää otetta, Toivola muistuttaa.
Johtajuus on Toivolan mukaan ennen kaikkea toimintaa, ei rooli. Myös johtajan on hyvä seurata omaa onnistumistaan arjessa.
– Yksi hyvä lähde on johdettavien antamat arviot. Johtajallekin tulee asettaa selkeät tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan, toteaa Toivola.
Lue lisää: Henkilöarvioinnit rekrytoinnin tukena – Lataa ilmainen oppaamme rekrytointisi tueksi
Keskustelu johtajuudesta jatkuu kolmannessa Vain Työelämää – jaksossa. Sivun yläosasta pääset mukaan asiantuntijoiden pöydän ääreen. ☝️
Vain työelämää: Anja Pajala, CEO, WorkPower, Juho Toivola, organisaatiopsykologi, yrittäjä, Thomas Grönholm, CEO, Duunitori, Matti Helin, asiakkuuspäällikkö, WorkPower, Niina Riikonen, asiakkuuspäällikkö, WorkPower, Saku Happonen, toimialapäällikkö, WorkPower, Aki Mäki-Arvela, toimialapäällikkö, MediPower (2021)
#vaintyöelämää #wpfiilis #vtekausi1