Jokainen on oman työnsä kuningas

Työssäni kohtaan päivittäin hyvin erilaisia taustoja omaavia ihmisiä, työntekijöistä aina johtajatason henkilöihin. Työtehtäviä on nykypäivänä ihan laidasta laitaan, mutta joitakin töitä yleisesti mielletään arvokkaammiksi kuin toisia. Useimmat meistä varmasti arvostavat esimerkiksi poliisin työtä, poliisi kun pitää huolta yhteiskuntamme turvallisuudesta. Lisäksi terveydenhuoltomme on aivan huippuluokkaa, sairaanhoitajat ja lääkärit tekevät hurjan tärkeää työtä pelastamalla henkiä sekä ihan vaan helpottamalla meidän oloa, kun vähän rankempi syysflunssa iskee. Kirurgiksi harva meistä pääsee tai edes haluaa, vastuu toisen ihmisen hengestä on niin suuri, ettei meistä kaikista siihen varmastikaan ole.

Tekeekö vastuu jostain työstä silti arvokkaampaa kuin toisesta? Lääkärikään ei onnistu työssään, mikäli leikkaussalin hygieniasta ei ole huolehdittu asianmukaisella tavalla sairaalahuoltajan toimesta. Sairaalahuoltaja taasen on kenties napannut aamukahvin huoltoasemalta ja saapunut töihin julkisia kulkuneuvoja käyttäen, joten linja-auton kuljettaja sekä huoltoasematyöntekijäkin ovat omalla tavallaan osallistuneet leikkaukseen saapuvan potilaan päivään. Tällä esimerkillä ajan takaa sitä, että eri työtehtävät linkittyvät toisiinsa, tavalla tai toisella, ja näin ollen on vaikeaa määrittää, mikä työ ei olisi arvokasta.

Jokaisella meistä on omat mielipiteensä niistä töistä, joita itse pitävät arvokkaina ja se meille sallittakoon. Tärkeämpää olisi mielestäni kuitenkin se, että muistaisimme arvostaa sitä työtä, jota itse teemme. Joskus työssäni törmään siihen, että työpaikkaa hakenut henkilö ei ole kirjannut hakemukseensa aiempaa työkokemusta kovinkaan tarkasti, kun kokee, ettei aiemmista töistä ole hyötyä haettua työtehtävää ajatellen. Kun työkokemuksesta alkaa jutella työnhakijan kanssa esittäen hyviä täsmentäviä ja ajatuksia herättäviä kysymyksiä, työnhakijakin alkaa huomata kartuttaneensa itselleen paljonkin arvokasta kokemusta. Ryhti alkaa nousta, ja haastattelutuokion lopussa tunnelma onkin aivan toisenlainen kuin haastatteluun saapuessa. Nämä hetket ovat eräitä niistä asioista, jotka koen omassa työssäni arvokkaaksi. Sainhan jonkun ihmisen arvostamaan omaa taustaansa ainakin piirun verran enemmän kuin aiemmin.

Kun työntekijä kokee tekevänsä arvokasta ja tärkeää työtä, hän on varmasti motivoituneempi ja tuottavampi myös yritykselle. Yrityksen menestyminen on ihan jokaisesta työntekijästä riippuvainen ja menestynyt yritys puolestaan hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kun arvostaa omaa työtään, haluaa tehdä sen hyvin ja joka päivä myös ehkä hitusen paremmin kuin eilen. Töissään hyvin viihtyvät työntekijät ovat itseohjautuvia eivätkä pelkää esittää mielipiteitään tai kehitysideoitaan työhön tai työssä viihtyvyyteen liittyen. Kannustankin aina työntekijöitä antamaan palautetta työkavereille ja esimiehille sekä pyytämään myös palautetta omasta työstään. Kuinka voi tietää, arvostetaanko omaa työpanosta, jos ei sitä kukaan koskaan kerro?

Anssi Kela lauloi aikanaan eri ammateista seuraavasti: ”Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita. Meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita”. Muistakaamme siis jokainen olla oman työmme kuninkaita, ihan joka päivä!

Niina Riikonen
Asiakkuuspäällikkö