Hallitukset leikkaukset. Pakolaiskriisi. Työajan pidennys. Vastaanottokeskus. Yhteiskuntasopimus. EK ja AY-liike. Maahanmuuttopolitiikka. Leikkauslista. Tuottavuusloikka.
Ajattelin, että tokihan sitä pitää julkaisu aloittaa jollakin ajankohtaisella aiheella, mutta pikaisen googletuksen jälkeen tulin siihen tulokseen, että eiköhän nämä aihealueet ole jo varsin kattavasti käsitelty sadoissa ja sadoissa blogeissa tässä viimeisen vuoden aikana. Siis vuoden. Niin kauan niistä on kirjoitettu päivittäin. Siispä kirjoitan jotain ihan muuta.
Miettiessäni aihetta työkaveri tuli kertomaan kuulumisia asiakkaaltamme, joka on ollut aikaisemmin vuokratyöntekijämme, joten napataanpa aiheeksi verkostoituminen ja erityisesti verkostoituminen työnhaun näkökulmasta sekä henkilöstöpalvelualan yrityksen rooli tässä pelikentässä. Verkostoituminen kun on tänä päivänä varmaankin tehokkain keino luoda toiveiden mukainen työura riippumatta siitä työskenteleekö rakennusteollisuudessa tai IT maailmassa sekä napata ne paljon puhutut piilotyöpaikat.
Lähtökohta tavoitteelliselle verkostoitumiselle tulisi olla oma kiinnostus. Verkostoituminen vaatii paljon aikaa ja aktiivisuutta, joten oma tavoite on hyvä olla mietittynä – oli se sitten rekrytoituminen tiettyyn yritykseen, tiettyihin työtehtäviin tai vaikka oman yrityksen perustaminen. Miten verkostoa sitten lähdetään luomaan nollasta? Tärkeintä on varmaankin näkyä: Osallistua sekä oman alan tapahtumiin että olla esillä sosiaalisessa mediassa.
Verkostoituminen kannattaa aloittaa tuttavapiirin kontaktoimisella: he voivat suositella sinua uuteen työpaikkaan tai esitellä sinut omille kontakteilleen. Kannattaa olla yhteydessä entisiin työkavereihin ja työnantajiin sekä puolituttuihin esimerkiksi SoMen kautta ja pyytää suoraan välittämään sinun tietojasi ja osaamistasi eteenpäin. Vaikka se pyytäminen tässä asiassa onkin joskus niin pirun vaikeaa. Varsinkin vuokratyöpaikan saaminen helpottuu huomattavasti, jos sinua suosittelee joku yrityksen luottotyöntekijöistä. Tämä toimii myös toisin päin; monet parhaimmista rekrytoinneista meidänkin yritykseen/asiakasyrityksiin on tapahtunut ”puskaradion” eli yrityksemme verkoston kautta.
Vuokratyöntekijällä onkin loistavat mahdollisuudet verkostoitumiseen. Vuokratyö antaa monella toimialalla mahdollisuuden tavata usean eri käyttäjäyrityksen työnjohtoa ja päättäjiä. Voiko olla parempaa keinoa vakuuttaa työnjohto osaamisesta ja motivaatiosta kuin osoittaa se käytännössä? Ei. Tämä toki edellyttää työntekijältä aktiivista työotetta ja oikeaa asennetta. Kysyttäessä asiakkailtamme mikä sai heidät jatkamaan tai päättämään vuokratyöntekijän tilauksen, niin kolme neljästä kertoo, että ”asenne ratkaisee”. Eli se ensimmäinenkin työkeikka kannattaa hoitaa loistavasti, jotta pääsee sisäpiiriin, joille tarjotaan jatkossa piilotyöpaikkoja.
Yli puolet asiakkaistamme rekrytoivat heillä työskenteleviä vuokratyöntekijöitä, joten oikealla motivaatiolla vakituinen työpaikka voi olla nurkan takana. Ja vaikka ei vakituista paikkaa kyseisestä yrityksestä tavoittelisikaan, kannattaa aina muistaa, että myös työnjohto ja esimiehet liikkuvat työmarkkinoilla, joten entiseen pomoon voi törmätä hakiessa sitä unelma työpaikkaa. Lisäksi esimiehillä on tapana tuntea valtava määrä kollegoita, joten heidän suositukset voivat olla kullan arvoisia. Puhumattakaan siitä miten laajalti huono kokemus leviää. Tämän päivän assistentti, voi olla huomisen päättäjä. Tai kuten kirjoitusidean antaneessa tapauksessa eilisen rakennusapumies on tämän päivän rakennusmestari.
Yli puolet työpaikoista ei ikinä tule julkiseen hakuun. Arviot tarkasta määrästä liikkuvat 60-50 prosentin välillä. Kun me haemme asiakkaallemme työntekijää, aloitamme katsomalla sopivat hakijat nykyisistä ja vanhoista vuokratyöntekijöistämme sekä CV rekisteristämme. Vaikka työpaikka olisikin julkisessa haussa, niin ei ole lainkaan harvinaista, että paikka menee kuitenkin ennestään tutulle työntekijälle, joka on osoittanut jo olevansa suositusten arvoinen. Verkostojen avulla voimme välittää asiakkaalle laatua ja näin ei tule virherekrytointeja.
Miten sitten saada työpaikka, jos sinulla ei ole suosittelijaa ja työnhakijoita on kymmenittäin ehkä jopa sadoittain? Aktiivisuus tässäkin kunniaan, tosin määrä ei työnhaussa korvaa laatua. Pelkällä CV:llä ja hakemuksella on vaikea erottua, joten kannattaa ilman muuta mennä yritykseen paikan päälle. Ja ennen kun marssii sisään, pitäisi tehdä pohjatyö kunnolla. Yrityksestä kannattaa etsiä mahdollisimman paljon tietoa, jotta selviää millaista osaamista siellä voitaisiin tarvita sekä kuka yrityksessä olisi hyvä tavata. Ensi vaikutelma on tärkeää: usein ensimmäisenä tavattu henkilö on portti päättävän henkilön luokse.
Millaisia yrityksiä sitten kannattaa lähestyä? Oma lehmä kun on ojassa, niin vinkkaisin että henkilöstöpalvelualan yrityksiä. Yleensä helpoin tie yritykseen kulkee tätä kautta, sillä kun myyt itsesi meille, niin me myymme osaamistasi kymmeniin yrityksiin eteenpäin. Tietysti kannattaa myös seurata mediaa ja paikallislehtiä: kasvuyritysten menestystarinat, alkavat projektit, fuusiot, uudet liiketilat, nimitysuutiset ja se edellä mainostettu puskaradio. Näistä ne piilotyöpaikat löytyvät, kun osaa lukea rivien välistä.
Verkostoitumisessa, tapahtui se sitten alan tilaisuuksissa, työpaikalla tai vaikka lenkkipolulla, on hyvä muistaa, että esimiehet ja työnjohto ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että ajattelimme työkaverin kanssa mennä juttelemaan tavoittelemamme henkilön kanssa hänen lenkkipolulleen, ennen kun saimme kontaktin häneen toista kautta. Kekseliäisyys siis kunniaan! Parhaat kontaktit syntyvät, kun on utelias keskustelukumppanista ja rupattelee hänestä, eikä säätilasta. Työhistorian lisäksi harrastukset ovat helppo keskustelualusta. Keskustelu on parhaimmillaan, kun se on vastavuoroista eikä tiukkaa tenttimistä. Aito kiinnostus ihmisistä huomataan varmasti, kuten myös tekohymyllä on tapana paljastua. Verkostoituminen ei myöskään ole ikinä yksisuuntaista; Aidon kiinnostuksen lisäksi, on myös oltava valmis auttamaan verkostossa olevia.
Nyt siis ylös, ulos ja lenkille! Tai ehkäpä kuitenkin osallistumaan alan tapahtumiin ja hyödyntämään nykyistä ja tulevaa verkostoa.
Teksti: Jenni Pelkonen